Futiskausi alkaa Suomessa lähestyä loppuaan ja Valioliiga ehti jo alkaa. Mutta miten suomalainen futis on mennyt tällä kaudella eteenpäin? Ainakin se näkyy Kuopiossa, missä Kuopion Palloseura on tehnyt kaupungille hyvää ja edennyt europeleissä. Joskin Kuopion kohdalla pelit jatkuvat Tampereella, koska Kuopiossa ei ole tarpeeksi hyvää stadionia pelejä varten. Tässä kenties onkin yksi isoin kehitysaskel Veikkausliiga joukkueilla: oman kotipeliareenan kehittäminen vastaavaan eurokenttien tarpeita. Luonnollisesti nämä peliareenat ovat perussarjapeleissä aika minimikäytöllä katsojien suhteen, mutta kun mahdollisuutena on saada Mo Salahin tasoinen tähti pelaamaan Suomeen, pitäisi kotijoukkueella olla areena sitä mahdollistamassa, nyt se on Tampereella…. kuopiolaisille.

Siinä missä suomalainen futis on kehittymässä taktisella tasolla, voidaan katsoa muiden maiden pääsarjoja. Esimerkiksi Englannissa valioliigan ja mestaruussarjan välinen tasoero on suorastaan sanoen käsittämätön – ja sama asia jatkuu muualla Euroopassa. Pääsarjataso on se taso, jolla on varaa maksaa pelaajille ja valmentajille, rakentaa isoja areenoja ja taistella isoista eurokasoista – mutta jos mennään ihan niihin taktisiin kuvioihin, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa myös Veikkausliiga betting kertoimiin ja tuloksiin.

Prässipelin vallankumous

Korkea prässi ei ole aiemmin ollut suomalaisten joukkueiden ykkösvaihtoehto. Vuosia mentiin jopa ajatuksella, pitkä ja perään, mutta onneksi kehitys on tullut Suomeenkin, ja joukkueet ovat alkaneet kokeilla rohkeampia pelitapoja.

Prässipelissä joukkueet pyrkivät riistämään pallon vastustajalta jo näiden omalla pelialueella mahdollisimman lähellä maalia. Tämä aktiivinen lähestymistapa pakottaa pallolliset pelaajat tekemään hätäisiä ja usein virheellisiä ratkaisuja valtavan paineen alla. Samalla kuitenkin avaten mahdollisuuksia hyökkäystään aloittavalle joukkueelle.

Suomen maajoukkue, Huuhkajat, ei ole kovin montaa kertaa uskaltanut kansainvälisissä peleissä pelata korkealla prässillä, sillä sen huono puoli on haavoittuvuus vastustajan nopeita kärkipelaajia vastaan. Se myös mahdollistaa nopeat vastahyökkäykset ohittavilla pitkillä syötöillä nousseen linjan taakse. Prässipeli vaatii pelaajilta erilaista kykyä ja näkemystä, sekä taitoa että uskallusta.

Pallonhallinta ja blokki

Pallonhallinnasta on puhuttu jo vuosikausia. Ennen Suomen maajoukkuekin näytti, että pallo polttaa pelaajilla ja siitä on päästävä nopeasti irti. Tehtiin hätäisiä päätöksiä. Pallonhallinta on pelaajilla hallussa teknisesti – mutta kun pelaaja menee pelaamaan katsojien luo, vaikeudet alkavat. Stressinsietokyky on asia, joka on huomioitu paremmin pelaajan ammattilaisuuden kehittyessä.

Nykyään kuitenkin monet joukkueet rakentavat peliä huolellisesti ja etsivät rauhassa aukkoja vastustajan tiiviistä ryhmityksestä oman pallonhallintansa kautta. Pelaajat liikkuvat vapaisiin tiloihin. Nämä vapaat tilat antavat palloa hallitseville pelaajille syöttömahdollisuuksia.

Tämä kärsivällinen pelitapa korostaa jokaisen kentällä olevan yksilön teknistä taitoa. Perinteinen Englannin Valioliiga-peli on nimenomaan tätä pelitapaa. Pallo liikkuu suurimman osan peliajasta keskikentän läheisyydessä, ja keskikentän taiturit ovat tärkeässä osassa luomassa mahdollisuuksia laitojen nousuun ja hyökkäyksiin keskeltä kohti maalia.

Keskikenttäpelaajat osallistuvat nykyisin yhtä aktiivisesti sekä ylhäältä prässäämiseen että oman rangaistusalueen tiiviiseen puolustamiseen.

Blokkipelaaminen

Matalan blokin puolustaminen tarjoaa äärimmäisen tehokkaan vastalääkkeen pallonhallintaa voimakkaasti korostaville joukkueille. Puolustava joukkue vetäytyy tiiviiseen muodostelmaan omalle kenttäpuoliskolleen ja tukkii keskustan pelattavat tilat lähes kokonaan. Vastaiskuihin perustuva pelaaminen toimii erinomaisena aseena välittömästi onnistuneen pallonriiston jälkeen tällaisessa ryhmityksessä. Suomen maajoukkue oli vuosia tunnettu tästä matalan blokin puolustamisesta, jota myös bussipuolustamiseksi sanotaan.  Katsojalle tämä pelitapa on yleensä äärimmäisen tylsä.

Matala blokki toimiessaan estää tehokkaasti vastustajan maalintekemisen, mutta samalla se vaikeuttaa myös omaa hyökkäämistä omien hyökkääjienkin ollessa syvällä omalla pelialueella.

Maalivahdin uusi rooli

Maalivahdin perinteinen rooli on kokenut ehkä suurimman yksittäisen muutoksen viimeisten jalkapallokausien aikana. Maalivahti osallistuu nykyään todella aktiivisesti joukkueen pelinrakenteluun ja toimii käytännössä ylimääräisenä kenttäpelaajana. Rohkea maalivahtipeli mahdollistaa pallonhallinnan säilyttämisen myös silloin, kun vastustaja antaa poikkeuksellisen ylhäältä painetta. Monet vanhemmat jalkapalloa seuranneet muistavat sellaisen legendan kuin Bruce Grobbelaar – maalivahti, joka todellakin pelasi rohkeasti, jopa ylirohkeasti.

Maalivahtien nousut linjaan mukaan ovat tuoneet myös pitkän matkan maaleja. Television maalikoosteissa on vuosittain nähty maaleja, jotka on tehty lähes keskialueelta lähteneillä laukauksilla tilanteissa, missä maalivahti on lähtenyt kauas omalta alueeltaan, joko vain seuratakseen peliä, tai antaakseen avauksen, joka on mennyt väärälle pelaajalle.

Laitapuolustajien uusi rooli

Laitapuolustajien valtava merkitys modernissa hyökkäyspelissä on korostunut suomalaisessa jalkapallossa erittäin voimakkaasti. Laitapuolustajat nousevat jatkuvasti tukemaan oman joukkueensa hyökkäyksiä ja tarjoavat tärkeää leveyttä vastustajan rangaistusalueen tuntumaan. Laitapuolustajien tulee nykyään olla pallotaitureita, nopeita jaloistaan ja ymmärtää valmennuksen tavoitteet. Keskikenttäpelaajat paikkaavat säännöllisesti näiden hyökkäysintoisien puolustajien selustaan jättämiä suuria aukkoja vastaiskujen varalta.

Taktiset trendit Suomen kentillä:

-          Joukkueet toteuttavat aktiivista ja yhtenäistä korkeaa prässiä vastustajan kenttäpuoliskolla

-          Maalivahdit osallistuvat poikkeuksellisen rohkeasti joukkueen pelinrakenteluun

-          Laitapuolustajat nousevat voimakkaasti mukaan nopeisiin hyökkäyksiin

-          Valmentajat hyödyntävät nykyään taktista joustavuutta

-          Valmennusryhmät käyttävät valtavasti tilastodataa ja uutta videovalmennusta vastustajan heikkouksien erittäin tarkassa analysoinnissa.

-          Erilaiset strategiat alkavat perustua dataan.

Sääntöjen vaikutus peliin

Pelin yleinen nopeutuminen näkyy erittäin selvästi kaikkien ottelutapahtumien intensiteetin valtavana kasvuna.  IFABin keväällä 2025 hyväksymät sääntömuutokset astuvat Suomessa voimaan kaudella 2026. Uudistuksista merkittävin on maalivahdin pallonhallinta-aikaa koskeva 8 sekunnin sääntö. Se tarkoittaa, että maalivahti saa pitää palloa hallussaan maksimissaan 8 sekuntia tai vastustajalle tuomitaan kulmapotku.

Valioliigassa otettu sekuntikello (tuomari) on nopeuttanut maalipotkujen sekä rajaheittojen antamista. Yleensäkin nykysäännöillä on pyritty vähentämään pelin pysähtyneisyyttä. Samalla on myös lisätty vaihtojen määrää – entisen kahden vaihdon jälkeen nykyään pelaajia saa vaihtaa käytännössä puolet joukkueesta pelin aikana.

Pelin sisäinen muokkautuminen

Ennen pelattiin tietyllä ryhmityksellä koko peli alkuvihellyksestä loppuvihellykseen. Esimerkiksi 4-4-2, missä panostettiin puolustamiseen. Mutta nykyään valmennus antaa pelaajille mahdollisuuden muokata omaa pelaamistaan pelitilanteiden ja pelien mukaan.

Valmentajat muuttavat pelimuodostelmia ja prässitasoja sujuvasti pelitilanteen tai vastustajan ryhmityksen vaatimalla tavalla. Pelaajat oppivat sopeutumaan näihin nopeisiin taktisiin muutoksiin jo varhaisista juniorivuosista lähtien.

Se myös vaatii pelaajilta enemmän, mikä on tuonut entisestään ammattilaisuutta myös suomalaiseen jalkapalloon. Enää ei näy jalkapalloilijoita ja jääkiekkoilijoita kauden aikana baareissa samalla tavalla kuin ennen, nyt pelaajan on keskityttävä peliin, omaan ammattiin ja opeteltuihin taktisiin kuvioihin.

Data ja teknologia

Tilastodatan hyödyntäminen ohjaa valmentajien tekemiä taktisia päätöksiä yhä vahvemmin joka ikinen ottelupäivä. Joukkueet keräävät uskomattoman valtavan määrän tilastotietoa pelaajiensa juoksumääristä, sijoittumisesta ja syöttösuunnista otteluiden aikana. Moderni analytiikka auttaa tunnistamaan vastustajien pelijärjestelmän pienimmätkin heikkoudet sekä omat vahvuudet täydellisesti. Mitä korkeammalla tasolla Euroopassa pelataan, sitä enemmän dataa analysoidaan. Tämä ei koske vain jalkapalloa, vaan kaikkia lajeja. Pelaamisen ammattilaisuus edellyttää, että etuja pitää etsiä kaikin voimin. Esimerkiksi E-urheilussa dataa varten on omat analyytikot siellä korkeimmalla tasolla. Suomessa jalkapallodataa käytetään varmuudella korkeimmalla sarjatasolla. Matalimmilla tasoilla voisi olla samaan dataan pääsy, mutta ei ole varaa palkata ketään analysoimaan kerättyä dataa.

Tulevaisuus ja futis Suomessa

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suomalainen jalkapallo on siirtymässä potkupallosta jalkapalloon. Suomalaiset joukkueet ovat alkaneet panostaa taktisiin kuvioihin, joukkuepeliin ja pelien sisäiseen muokkaamiseen. Tätä kaikkea tarvitaan, jotta joukkueet voisivat kamppailla myös eurokentillä voitollisesti. KuPS:n esimerkki luo uusia mahdollisuuksia, ja kuopiolaisten saamat miljoonat eurot tuovat omalla panoksellaan uusia mahdollisuuksia suomalaiseen jalkapalloon.